Tähän väliin vois tunkasta tälläsen tekstin, missä kerron ittestäni jotain. Oliskos sellanen kiva? No joo, ehkä se ois. Tosiaan, mä olen 18-vuotias tyttö, joka ei tiedä mitä elämällään tekis. Mun vahvuuksia on ollu aina kaikki luovat aineet koulussa, ja tietysti myös vapaa-ajalla. Tykkään piirrellä, mutta en oo mitenkään kauheen mahtava siinä. Osaan joo piirtää hevosen lähes sopusuhtaisena, mutta kuitenkaan se ei omaa silmää miellytä. Tietysti myös, koska oon tällänen rämäpää ja kaikkee pitää kokeilla -kaveri, niin multa löytyy naamasta lävistyksiä, korvissa on 3 reikää, yks niistä on venytys, huulessa kaks ja kielessä yks, eikä toi vartalon muokkaaminen siihe oo jääny. Noiden kaikkien kammotusten lisäksi, mulla on kolme tatuointia, joiden kuvat on sitten tässä tekstin yhteydessä. Olin ennen aika ailahteleva kaveri, että välillä saatoin olla tosi ilonen ja positiivinen, mutta sitten seuraavana päivänä saataoin olla kuin perseelle ammuttu karhu, ja vihainen kuin ampiainen. Onneksi niitä päiviä ei kuitenkaan ole useassa enää, mutta ennen oli. Oon rauhottunu siitä raivottaresta mitä ennen olin, et muhun uskaltaa nykyään jopa ihan tutustua :--) sori niille, jotka ootte joskus joutunu mun käpäliin äkäsenä. Ei varmastikaan oo ollu hiveen nättii jälkee, etenkää jos se toinen on ollut samanlainen rämäpää.
Kaikkia varmasti kiinnostaa ihan hirveesti mun perheasiat, mutta kerrompa niistä nyt kuitenkin. Asun toistaiseksi vielä äidin helmoissa, mutta tarkotuksena olisi pikkuhiljaa tosiaan lähteä täältä tuonne julmaan karuun maailmaan etsimään itseään entistä enemmän. Mun perheeseen kuuluu äiti ja kaks koiraa, Emma 9v chihuahua, ja Topi 5v sekarotuinen (espanjan kulkukoira), joka tuli meille 2 vuotta sitten meidän entisen koiran (Rose chihuahua 10v) kuoltua. Se oli muuten kova paikka mulle, itkin ja surin sitä vielä vuoden sen jälkeen. Nyt vasta alan olee ihan Ok asian kanssa, vaikka kyllähän sille itkee vieläkin. Mun isä asuu lähellä meitä, mutta sillä tosiaan on uus perhe, mut ei se onneks oo mua unohtanu, vaikka tää uus perhe on kuvioissa, tosin sekin on ollut jo sen 10 vuotta pelissä mukana, että eiköhän sekin jo puhu puolestaan :---D En tule äitipuoleni kanssa toimeen sitten ollenkaan, koska tunnen että mun äitipuoli on se ilkee äitipuoli, joka paiskoo mua selkään läpinäkyvällä luudanvarrella aina kun vaan olisi mahdollista. Tuun myös mun kaikkien serkkujen kanssa tosi hyvin toimeen, paitsi tällä hetkellä toisen serkun kanssa taitaa olla vähän tulehtuneet välit, mutta sekin johtuu vain siitä seurustelujupakasta, mistä aiemmin selitinkin. Oon tosi avoin mun kaikille sukulaisille, ja melkein jokainen heistä tietää esim mun seksuaalisuudesta. Okei, ei ehkä joku isomummi ja isoisä, mut kaikki jotka sen ymmärtää tietävät ja ovat ihan asian hyväksyneet. Ne ketä kiinnostaa, et mikähän kieroutunu yksilö mä olen, niin ihan bi-seksuaali. Eikse oo joku trendi nykyää olla joku bisse? Älkää kuvitelko musta sitä et kulkisin trendin mukana, ehei en harrasta sitä :---D tykkään olla aidosti erilainen. En nyt kuitenkaa mikää ernu, joka ettimäl ettii erilaisuutta ja vetää jotai pikachu-asuja kaupunkiin ja järkyttää ihmisiä sitten niillä.
Ystävät, niitä on aivan liikaa. no okei, ei niitä voi koskaan olla liikaa, mutta niitä on paljon. Parhain kaveri kautta aikojen on Panu (Oikealta nimeltään Pia, mutta sanon Panuksi, koska hänellä oli mesenimenä "Kotipelin Panu", joka sitten on jääny kummittelemaan) ja siinä tulee kaikki muut tärkeät ystävät perässä. En voisi koskaan laittaa ketään järjestykseen, koska teitä on aivan helvetisti. On Jonnaa, Kiraa, Minjaa, Ronjaa, Lauraa, Alisaa, Emmii, Susannaa, Lauria, Jonia, Anthonia, Marua, Nikkeä, Karoa, Kiroa, Stellaa, Niinaa yms yms. Ystäviä mulla on onneks aina ollu, vaikkei niitä oo ollu ihan helppo saada mun kirjavan historian takaa. Mulla oli tähän vielä jotain tosi fiksua kirjotettavaa. Ainii! Mun musiikkimaku. Todella. Mulla oli jo aiemmin mielessä, että mä tekisin sellasen isohkon bändiesittelyn niistä bändeistä joita mä kuuntelen, sekä pistän siihen musiikkivideot ja ehkäpä jotain laulunsanoja, mutta siitä tulis pitkä. siis tosi pitkä, koska niitä bändejä on aivan siiiikana! Varotuksen sana vain, että siellä sitten on vain korealaisia bändejä, mutta ihan totta, ne on paljon parempia ku jotkut suomalaiset! Ne tanssii ja laulaa samaan aikaan, niis biiseis on tosi syvät tarkotukset (no okei ei ehkä kaikissa) mut suurimmassa osassa.
Seuraava postaus onkin sit sellane koreapläjäys et oksat pois.
~ villi
